Lauma-ajattelusta perheajatteluun – uudet tutkimukset ovat paljastaneet yllättäviä puolia koirien käytöksestä

Lauma-ajattelusta perheajatteluun – uudet tutkimukset ovat paljastaneet yllättäviä puolia koirien käytöksestä

Koiranomistajat kuvailevat usein lemmikkiään ihmisenkaltaiseksi olennoksi, josta kuitenkin puuttuvat ihmisluonteen huonot puolet. Ihmiselle koira on uskollinen ystävä, joka rakastaa ehdoitta ja osoittaa iloa ja innostusta rakkaan ihmisen nähdessään. Jokainen koiranomistaja haluaa myös uskoa juuri oman lemmikkinsä olevan erityisen älykäs ja koirien uskotaan monesti ymmärtävän puhetta paljon paremmin kuin se todellisuudessa osaa. Fakta kuitenkin on, että ihmisen ja koiran suhde on ainutlaatuisen läheinen ja hyödyttää molempia lajeja.

Susista polveutuneet koirat ovat toimineet ihmisten kanssa yhteistyössä jo jääkaudelta lähtien ja tästä läheisestä suhteesta on ollut hyötyä molemmille lajeille. Tiivistä yhteiseloa olisi tuskin jatkunut kuitenkaan näin kauan, elleivät koirat ja ihmiset olisi oppineet todella luottamaan toisiinsa ja kommunikoimaan syvemmällä tasolla.

Tutkimustulokset kumoavat vanhoja ajattelumalleja

Kuka tahansa koiranomistaja on varma siitä, että koira on syvästi tunteva ja kokeva eläin. Tieteellisissä piireissä koiran ajattelua ja tuntemuksia on kuitenkin tutkittu yllättävän vähän, sillä villieläimet ovat tuntuneet kiinnostavammilta tutkimuskohteilta. Viime vuosina koirien aivotoiminnan tutkimiseen on kuitenkin panostettu ja uutta tietoa saadaan huimaa vauhtia. Yliopistoihin on perustettu uusia tutkimusryhmiä, joista yksi on Helsingin yliopiston Animal Minds.

Koirankoulutusoppaissa lähdetään yleensä siitä oletuksesta, että laumaeläimenä koira tarvitsee johtajan ja mikäli ihminen ei tätä paikkaa lunasta, seuraa siitä valtataistelu koiran kanssa. Tämä päätelmä on lähtöisin Baselin eläintarhan susia vuonna 1947 tutkineelta Rudolph Schenkeniltä. Eläintarhan susilaumassa johtajana toimi aina alfauros. Tämä logiikka kopioitiin melko suoraan koirakirjoihin ja koiranomistajia on varoiteltu siitä, että koira saattaa muuttua aggressiiviseksi, mikäli ihmisen johtoasema ei ole tarpeeksi selkeä.

Koirien ja susien erot ja yhtäläisyydet

Uudet tutkimukset ovat valaisseet susien laumaelämää aivan uudella tavalla ja samalla käsityksen koiran ja ihmisen suhteesta ovat muuttuneet. Eläintarhassa stressaantuneet sudet ajautuvat helposti tappeluihin, mutta luonnossa susilauma toimii ennemminkin perheen lailla ja laumaa johtavat isä ja äiti. Luonnossa yhteistyö on hyödyllisempää kuin kilpailu. Nykyään koirankin uskotaan suhtautuvan ihmiseen samalla tavalla kuin vanhempaan. Tutkimuksissa on myös tullut aivan selväksi, ettei koira pidä ihmistä omituisena koirana vaan osaa erottaa koira- ja ihmislajin toisistaan. Ihmisen kanssa kommunikoidessaan koira käyttäytyy varsin eri tavalla kuin lajitovereiden seurassa ja sietää myös ihmiseltä paljon sellaista, joka toiselta koiralta ei tulisi kuuloonkaan.

Myös käsitykset susien villeydestä ja koirien lempeydestä ovat heittäneet tarkemmissa tutkimuksissa kuperkeikkaa. Yliopiston tutkimuksessa samassa häkissä oli kerrallaan kaksi sutta tai kaksi koiraa ja niille annettiin yhteinen ruokakuppi. Oletuksena oli, että sudet tappelisivat ruoasta ja koirat lempeämpänä lajina söisivät yhdessä. Todellisuudessa kuitenkin nimenomaan sudet päätyivät jakamaan ruoan, kun taas koirista alempiarvoinen ei edes yrittänyt kupille samaan aikaan ylempiarvoisen kanssa. Tässä mielessä koirat ovat oikeastaan susia hierarkkisempia.

Koira lukee sujuvasti ilmeitä ja eleitä

Koirat eivät ymmärrä juurikaan puhetta, mutta ne tulkitsevat tuttuja ja sanoja ja äänenpainoja. Aikojen saatossa koirat ovat myös oppineet tulkitsemaan ihmisen eleitä ja ilmeitä yllättävänkin tarkasti. Jo pelkästään valokuva vihaisesta ihmisestä saa koiran kääntämään katseensa pois, vaikka vihaisen koiran kuva saa ne helposti tuijottamaan takaisin.

Tutkimuksissa on löydetty selviä todisteita siitä, että koirat todellakin tuntevat empatiaa rakkaita ihmisiään kohtaan ja huolestuvat, mikäli aistivat ihmisen olevan ahdistunut tai surullinen. Haukotuksen tarttumista pidetään usein selvänä merkkinä empatiasta ja vuonna 2008 brittitutkimuksessa havaittiin, että haukotus tarttuu ihmisestä koiraan voimakkaasti. Koira myös hakee ihmiseltä turvaa ja lohtua tuntiessaan pelkoa tai ollessaan kipeä. Tiede on siis onnistunut vahvistamaan sen, minkä useimmat koiranomistajat jo tiesivätkin. Koira on perheen- eikä laumanjäsen ja aidosti kiinnostunut oman ihmisensä hyvinvoinnista.